Nitro-Babe

Rock & punk -musiikki – ennen ja nyt

July 13th, 2015 by admin

Rock, tämä aikanaan paheellisena nuorisomusiikkina pidetty musiikkigenre, on tullut seesteiseen myöhäiskeski-ikään ja sopii nykyään lähes kaikenikäisten musiikkimakuun. Punk-rock, rockmusiikista syntynyt oma kantaaottavampi haaransa, on hieman nuorempi ja ei niin valtavirtainen, mutta nostaa toisinaan päätään suurenkin yleisön tietoisuuteen. Suomessa viimeisimpänä varmastikin Pertti Kurikan Nimipäivien ansiosta.

Rock-musiikin synty voidaan ajoittaa 1940- ja 1950-lukujen taitteen Amerikkaan. Rock n’ roll -musiikiksi nimetty musiikkityyli juontaa juurensa afroamerikkalaiseen rhythm and blues -musiikkiin ja erityisesti sen reipasrytmisimpiin muotoihin, joita pidetäänkin rock-musiikin esiasteina. Rock n’ rollia pidettiin ehdottomasti räävittömämpänä ja siveellisyyttä uhmaavampana kuin aiempia musiikkityylejä.

Jotkut katsovat, että rock-musiikki sai varsinaisesti alkunsa Memphisissä Elvis Presleyn myötä 1950-luvun alussa. Niin tai näin, rock-musiikki kehittyi tästä eteenpäin myös tiiviissä kytkyssä nuorisokulttuureihin. Rock ilmensi mm. kapinaa, hurmoshenkeä, vapautumista ja seksuaalisuutta. Rockin tyylilajit kehittyivät ja monipuolistuivat lukuisten eri bändien ja muusikoiden myötä seuraavina vuosikymmeninä.

Punk-rockin kapinallinen

Punk-musiikin synty ja elinvoimaisin aikakausi sijoittuu 1970-luvun puolesta välistä 1980-luvun alkuun. Punk-liike käynnistyi ensin Amerikassa ja levisi lähes välittömästi myös Britanniaan. Punk syntyi protestina rockin ja popin kaupallisuutta ja toisaalta myös ylitaiteellisena pidettyä proge-rockia vastaan.

Briteissä punk edusti myös vastarintaa konservatiivisuutta sekä keskiluokkaista yhteiskuntaa kohtaan. Brittipunk sai polttoainetta 1970-luvulla vallinneesta lamasta ja muodostui nuorisoliikkeeksi, joka etsi radikaalejakin vaihtoehtoja ja uusia yhteiskunnallisia ideaaleja.

Punk palautti rock-maailman yksinkertaiseen ”kolmen soinnun” linjaan. Kappaleet olivat lyhyitä ja sähäköitä, usein kantaaottavia eikä soittotaito ollut kaikki kaikessa. Asenne ja meininki ratkaisi. Punkrockin varmasti tunnetuimmat keulakuvabändit ja pioneerit olivat The Ramones Amerikassa ja Sex Pistols Englannissa.

Rock ja punk nyt

Tänä päivänä rock on laajasti käytetty yläkäsite monenlaisille musiikkityyleille. Pop ja elektroninen tanssimusiikki voidaan tehdä koneilla, mutta rehelliseen rock-musiikkiin kuuluu keskeisesti aina oikeat soittimet ja soittajat. Rock-musiikki voi olla valtavirtaa, massoja miellyttävää hittimusiikkia tai pienemmille yleisöille suunnattua vaihtoehto- ja indie-musiikkia. Myös heavy-, hard-rock ja jopa metallimusiikki edustavat yhä useammin jo kaiken kansan musiikkimakua vauvasta vaariin. Ovathan tämän päivän 50-60-vuotiaat aikuiset kasvaneet rock-musiikin tahtiin, eikä musiikkimaku välttämättä merkittävästi muutu iän myötä.

Monet rockin klassikkobiisit soivat yhä radiossa päivittäin ja esimerkiksi useat 1970- ja 1980-luvun huippubändit keikkailevat edelleen tai tekevät comebackeja esiintyen nyt useamman sukupolven faneille. Joskus paheellinen nuorisomusiikki ”rock” on kesytetty vuosikymmenten aikana varsin salonkikelpoiseksi musiikin lajiksi.

Siinä, missä rockista on tullut kokokansan valtavirtamusiikkia, punkin asema on jäänyt alakulttuurisemmaksi. Punk-bändeillä ja punkkareilla on oma aktiivinen ruohonjuuritasolla toimiva kansainvälinen skenensä. Punk on edelleen kantaaottavaa ja poliittista. Missään nimessä punk ei ole kuollut, vaikkei se juuri katukuvassa niittirotseina ja irokeeseinä näykään.

Punkhenkistä rokkia soittavia, suosittuja kansainvälisiä megabändejä on yhä paljon. Samoin punk-vaikutteet kuuluvat monen rock-bändin tuotannossa, vaikkei näitä varsinaisiksi punk-bändeiksi mielletäkään. Punkilla on oma vakaa alakulttuurisuosionsa ja se on jättänyt pysyvät jälkensä valtavirtaisempaan rock-musiikkiin.