Rock-musiikki syntyi Yhdysvalloissa 50-luvulla samaan aikaan nuorisokulttuurin syntymän aikoihin. Tyylillisesti se seurasi rhythm and bluesin perinteitä, mutta korosti sen energisempiä ja räväkämpiä puolia, mikä vetosi nuorisoon. Yhtyeissä soitti rumpali, kitaristi, basisti ja laulaja. Soittimet ovat muuttuneet tyylin kehittyessä sähköisiksi ja erilaisia genrejä ja alalajeja on muodostunut lisää. Aluksi rockia pidettiin syntisenä ja vaarallisena, mutta siitä on myöhemmin tullut osa valtavirtaa.

Rock saapuu Suomeen

Rock’n’rollia ja rautalankamusiikkia alettiin soittaa Suomessa jo 1950-luvulla, mutta musiikkityyli kasvoi suosituksi vasta 60-luvulla. Kuten monissa musiikillisissa muoti-ilmiöissä, tyyliin kuuluvat vaatteet ja identiteetti olivat tärkeitä faneille. Aluksi monet suomalaiset yhtyeet soittivat käännösversioita ulkomaisista kappaleista, mutta pian artistit kuten Eppu Normaali, Juice Leskinen ja Leevi and the Leavings alkoivat kirjoittaa omat kappaleensa. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin rockista tuli valtavirtamusiikkia, ja esimerkiksi rockille omistettuja radio-ohjelmia oli vain muutama.

Suomessa ja maailmalla

Rock nousi yhä suositummaksi musiikkityyliksi, ja yhtyeet kuten Dingo, Popeda ja Hurriganes nousivat koko kansan tietoisuuteen. Ristiriita kapinallisuuden ja kaupallisen menestyksen välillä on ollut jatkuva. Rockissa uusia tyylisuuntia kehittyi koko ajan lisää: 70-luvulla punk, 80-luvulla glamrock ja metalli, 90-luvulla kitarapainotteinen brittirock. Suomessakin bändejä löytyy nykyisin joka lähtöön. Osa yhtyeistä tekee musiikkinsa suomeksi, osa englanniksi. Maailmalla suomalaisesta rockista tunnetaan esimerkiksi 80-luvun hardcore-punk sekä metalliyhtyeet Nightwish, HIM ja The Rasmus.